Suomenkieli taito hukassa?

Facebookin, bloggerin, twitterin, tekstarin, sähköpostin ja muun sähköisen median aikakautena olen tullut siihen tulokseen, että iso osa nykysuomalaisista ei osaa suomen kieltä.

Ja miksi tämän pitäisi kiinnostaa ketään?

Toimittaja Tuomo Björkstenin facebookstatuspäivitys tiivistänee asian ytimen:

"Kielioppi on kuin henkilökohtainen hygienia. Voit jättää huolehtimatta siitä, jos haluat, mutta älä ihmettele, jos muut ihmiset vetävät sinusta omia johtopäätöksiään." Kirjoitus Helsingin yliopiston Porthanian vessan seinällä HS:n Kuukausiliitteen mukaan."

Parin viime vuoden aikana, opiskellessani ulkomailla, olen ymmärtänyt, kuinka tärkeä oma äidinkieli on. Olemme etuoikeutettuja, kun saamme opiskella ilmaiseksi taitoa, joka vielä pari vuosisataa sitten kuului vain eliitille - valkoisille lierihattumiehille ja filosofeille.

Tässä kohtaa moni huomauttaa, että kieli ja kommunikointitavat muuttuvat. Entä sitten jos ei osaa kirjoittaa yhdys sanoja oikea oppisesti. Tai jos piste pilkku relatiivi pronomini mikä joka on aina väärin ja joka menevät sekaisin. Tärkeintähän on se, että viesti menee perille mahdollisimman nopeasti?

Usein perustellaan, että vanhat lukemisen ja kirjoittamisen tavat mukautuvat nykyaikaisiin viestintävälineisiin. Kieliopin tärkeys jää siis toisarvoiseksi. Ja joka tapauksessa, kuka oikesti jaksaa nillittää pilkkusäännöistä...

Mutta säilyykö välittämiemme viestien sanoma todella? 

Kun kommunikoi vaikkapa englanniksi, ymmärtää, kuinka ainutlaatuinen, monisyinen ja rikas suomi on. Ja samalla huomaa, kuinka nopeasti oma kieli unohtuu, jos sitä ei käytä.

Vai kuinka esimerkiksi selität ulkomaalaiselle, mikä on kaamos. Tai mitä tarkoittaa, kun puro solisee.

"Uhm...in winter we have this darkness?! that makes us depressed..." "There is this small river, you know, that makes this sound...hmmm.. a bit like, when bell rings but not..???"

On olemassa sanontoja ja käsitteitä, joita ei voi kääntää. Kieli on rikkaus, joka ansaitsee arvoisensa kohtelun. Ihmiset, kiitollisuutta, mä haluun nähä kiitollisuutta.

"Vaikkei kaikki ookaan perfektii,

pelkkää simaa ja serpentiinii
Välil on hyvä ottaa perspektiivii,
laajentaa näköpiirii
Ja kun näkee maailmaa
Avaraa ja julmaakin, kenties huomaakin
on paljon ottaa selviönä. " (Jukka Poika)

P.S. Kielioppia voi päntätä kätevästi (ja nopeasti) myös netissä: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=21